Mikäli haluat apua hoopersin aloittamisessa tai sinulla on muuta kysyttävää lajiin liittyen, voit ottaa yhteyttä yhdistyksen lajivastaavaan.
Hoopers
Hoopers on tekninen, mutta hauska koiraurheilulaji, joka rantautui Suomeen 2021. Laji on vielä kehittymässä niin Suomessa kuin muualla maailmassa, joten säännöt eivät ole yhtenevät vielä edes Euroopassa. Suomessa viralliset kisat käynnistyivät keväällä 2025 ja harrastajien määrä onkin noussut sen jälkeen merkittävästi. Laji perustuu kauko-ohjaukseen ja siitä saa hyvän harrastuksen halusit sitten harrastaa huvin vuoksi tai tähdätä kisakentille. Hoopersissa nopeus ei ole pääasia, joten se soveltuu senkin puolesta monen tyyppisille roduille.
Pähkinänkuoressa hoopersissa ohjataan koiraa rataa läpi ohjaajan ollessa ohjausalueella. Suomessa lajiliittona toimii Suomen Agilityliitto ry, jonka sivuilta löydät ajankohtaiset säännöt ja uutiset lajiin liittyen.

Esteet, ohjausalue ja rata
Hoop
Läpimentävä este, jonka koira suorittaa joko suoraan tai loivasti kääntymällä. Tiukkaa käännöstä, jossa koira palaa takaisin tulosuuntaan, ei radalla tulisi olla. Hooppeja on alarimallisia ja alarimattomia, joista alarimattomat ovat suositumpia. Alarimallisissa koira saattaa oppia hyppäämään riman yli tai kompastua rimaan, joten tämän takia alarimalliset ovat huomattavasti suositumpia. Hooppeja on radalla aina määrällisesti eniten.
Putki
Toinen läpimentävistä esteistä, joka on läpimitaltaan 80 senttiä ja pituudeltaan metrin. Kuten hoopinkin kohdalla putkestakaan ei pitäisi joutua ikinä tehdä tiukkaa käännöstä tulosuuntaan. Putkia on pohjallisia ja pohjattomia, pohjattomat ovat nostaneet suosiota heti sen jälkeen, kun ne tulivat sääntöjenmukaiseksi. Pohjallinen putki saattaa olla välillä liukas, joten tämän takia pohjaton putki koetaan turvallisemmaksi.
Tynnyri
Tynnyri on kierrettävä este ja se voidaan kiertää useasta eri suunnasta ja koira voi lähteä tynnyriltä useaan suuntaan. Radoilla ei kuitenkaan Suomessa pitäisi olla tilannetta, jossa tynnyri kierretään 360 astetta ja koira lähtee samaan suuntaan mistä on tullutkin. Muilta osin tynnyrillä voi nähdä hyvin erilaisia kiertoja.
Veräjä
Veräjä on myös kierrettävä este, joka voidaan suorittaa edestä, takaa tai sivuilta. Tässäkään kiertoa ei pitäisi tapahtua niin, että koira kiertää veräjän 360 astetta. Veräjä on kehys, jonka keskellä on verkko. Verkko tulee aina olla läpinäkyvä Suomen sääntöjen mukaisesti.
Ohjausalue
Ohjausalueen koko vaihtelee sen mukaan, missä luokassa kisataan. Ohjausalue voi olla joko pyöreä tai neliö.
1- luokka: 4 metriä X 4 metriä / 4,5 metriä
2-luokka: 3 metriä X 3 metriä / 3,5 metriä
3-luokka: 2 metriä X 2 metriä / 2,5 metriä
Ohjausalue
Rata muuttuu haastavammaksi, mitä korkeammalle luokassa edetään. Lisäksi sosiaalisesta mediasta löytyy melko helpostikin kansainvälisiä hoopers- ratoja, joissa haastetaso voi kasvaa vielä lisää. Seuraavassa esitellään, miten Suomessa luokat vaikuttavat ratoihin.
1- luokka:
Esteitä 10-16 kpl
Esteiden etäisyys 5-8 metriä
Ohjaajan etäisyys kauimmaisesta esteestä maksimissaan 15 metriä
2- luokka:
Esteitä 14-20 kpl
Esteiden etäisyys 5-10 metriä
Ohjaajan etäisyys kauimmaisesta esteestä maksimissaan 20 metriä
3- luokka:
Esteitä 18-24 kpl
Esteiden etäisyys 5-12 metriä
Ohjaajan etäisyys kauimmaisesta esteestä maksimissaan 25 metriä

Kilpaileminen
Lajissa on pystynyt kisata virallisesti keväästä 2025 alkaen ja virallinen kisaaminen vaatii koiralta kisakirjan, joka on sama kuin agilityssa. Kokoluokkia lajissa on kaksi, pienet ja avoimet eli myös mittaus täytyy suorittaa ennen ensimmäisiä kisoja. Pienillä ja isoilla on usein samat radat, mutta pienille saatetaan tehdä jotain muutoksia, kuten estevälien kaventamista.
1- ja 2- luokissa suoritusajalla ei ole merkitystä maksimiaikaa lukuun ottamatta. Tuloksissa ei siis näissä luokissa esitetä ikinä aikaa ja sijoitukset ovat usein jaettuja. Monet kisajärjestäjät ovatkin päätyneet ratkaisuun, jossa nollan tehneiden kesken arvotaan palkinto. 3- luokassa aika tulee yhdeksi tulosta määrittäväksi tekijäksi, mutta tämä luokka on vaativuudeltaan jo sellainen, että nopeus ei välttämättä tarkoita voittoa.
Pohjataidot ja mielentila
Usein meillä ihmisillä on kova kiire päästä treenaamaan ratoja ja päästä kisaamaan. Hoopersissa kannattaa kuitenkin keskittyä ensin pohjataitojen rakentamiseen, mikäli haluat tehdä jossain kohtaa haastavampiakin ratoja. Näin koiran itsevarmuus kehittyy ja ohjaajankin on helpompi luottaa siihen, että koira tietää mitä siltä halutaan.
Ennen esteharjoittelua kannattaa myös harjoitella koiran kanssa palkkausta, paikallaoloa lähdössä, katseen siirtoa esteelle, yhteistä kuplaa ja mielentilan hallintaa. Mikäli koira on esimerkiksi ylivireinen tai alavireinen, sen voi olla vaikea edetä itsevarmasti esteeltä toiselle ja seurata ohjaajan vihjeitä. Siirryttäessä esteharjoitteluun, kannattaa esteisiin tutustua rauhassa ja niitä kannattaa harjoitella niin, että koira varmasti tietää mitä siltä halutaan.
Teknisen harjoittelun lisäksi, hoopers vaatii koiralta ja ohjaajalta hyvää mielentilaa. Koiralla tulee olla itsevarmuutta, häiriönsietoa sekä vireen tulee olla kohdillaan, jotta se pystyy suorittaa rataa kaukana ohjaajasta. Ohjaajan taas pitää pystyä luottamaan, että koira suorittaa rataa pyydetyllä tavalla. Mikäli ohjaaja on epävarma, näkyy se usein liiallisena varmisteluna tai yhteyden katkeamisena koiraan. Ohjaajan tulisi myös pystyä nopealla aikataululla muuttamaan suunnitelmaa, mikäli koiran linja radalla muuttuu.
Koiran ohjaaminen
Hoopersissa näkee erilaisia tyylejä ohjata koiraa. Toiset ohjaavat enemmän suullisesti ja toiset käyttävät enemmän käsiä ja muuta kehoa apuna ohjauksissa. Ohjaustyyli riippuu täysin ohjaajasta ja koirasta. Toisella ohjaajalla voi olla kymmeniä suullisia ohjausvihjeitä ja toinen suorittaa rataa vain pienellä määrällä suullisia vihjeitä. Ohjaajien lisäksi myös koirissa on eroja ja toiset koirat kuuntelevat vihjeitä paremmin, ja toiset taas lukevat ohjaajan liikettä enemmän kuin kuuntelevat suullisia vihjeitä. Ohjaajan tulee vain löytää itselle ja koiralleen sopiva ohjaustyyli.
Hoopers ja rhodesiankoira
Sopiiko laji rhodesiankoiralle? Kyllä sopii, kuten monelle muullekin rodulle. Rhodesiankoiran kohdalla kannattaa kuitenkin kiinnittää paljon huomiota mielentilaan, palkkaukseen, itsevarmuuteen ja yhteiseen kuplaan. Rodun käyttötarkoitus kannattaa ottaa huomioon, mutta perusteet hoopersin harjoittelussa on kuitenkin samat kuin muillakin roduilla eli mikään ei estä etenemistä kisakentille, jos näin toivot. Vaikka et kisakentille haluakaan, niin hoopers on laji, jossa pystyy pitämään yhdessä hauskaa ja kehittää suhdetta koiraan. Tämä ei ole isollekaan koiralle fyysisesti liian raskas laji, jos koira vain on terve. Laji antaa koiralle liikettä ja pääkopalle tekemistä, joka on rhodesiankoiralle hyvä kombo.
Vinkit hoopersin harrastamiseen rhodesiankoiran kanssa
Etsi sopiva valmentaja ja kokeile erilaisia valmentajia. Näin löydät juuri teille sopivan tyylin harjoitella lajia.
Löydä paras palkka omalle koirallesi. Kannattaa keksiä heitettävä palkka, jotta pystyt treenaaman irtoamista helpommin
Kasvata toistojen sietoa pikkuhiljaa
Kasvata treeniaikaa pikkuhiljaa, muista lopettaa treeni ajoissa
Älä vertaa sinua ja koiraasi muihin, jokainen koirakko on erilainen ja kaikilla on omat vahvuutensa
Vaikka laji ei ole välttämättä fyysisesti raskas, lämmittele koira ja pidä koira fyysisesti hyvässä kunnossa. Tiukoissa käännöksissä ja kokoamisessa koiran kropan pitää olla lämmin. Hyvä fyysinen kunto auttaa koiraa jaksamaan treeneissä niin henkisesti kuin fyysisestikin.
Mieti aina ensin itse mitä olette tekemässä, näin itselläsi on varmempi olo, kun koirasi tulee mukaan treeniin.
Pidä tunnelma kevyenä, koska pääasia on, että sinulle ja koirallesi jää hyvä mieli treenistä.