PK-lajit

Palveluskoiralajit ovat Suomen Palveluskoiraliiton (SPKL) alaisia lajeja, jotka jakautuvat kansallisiin ja kansainvälisiin lajeihin.  Palveluskoiralajit pohjaavat sotakoirien työnkuviin. Rhodesiankoiralla ei  tällä hetkellä ole palveluskoiraoikeuksia, jotka vaaditaan palveluskoiralajeissa kilpailemiseen, ja pitkälti myös yhdistyksissä harrastamiseen. Palveluskoiralajeissa kilpaileminen edellyttää BH-kokeen eli käyttäytymiskokeen hyväksyttyä suorittamista. Palveluskoirakokeissa on kolme koeluokkaa.

Kansalliset lajit

• haku

• metsäjälki

• viesti

• erikoisetsintä

Kansainväliset lajit

• IGP

• Mondioring

• IFH (erikoisjälki)

• Kestävyyskoe (AD)

• esine-etsintä

• IBGH

Kansalliset lajit jakautuvat kolmeen osa-alueeseen: maastoon, esineruutuun ja tottelevaisuuteen. Maasto-osiossa suoritetaan kyseessä olevan lajin nimikko-osuus, eli haku, jälki, viesti tai etsintäkoe. Esineruutuosuudessa koira etsii 50 m x 50 m kokoiselta maastoalueelta sinne piilotettuja esineitä ja tuo ne alueen laidalla olevalla ohjaajalleen. Tottelevaisuusosiossa suoritetaan tottelevaisuuskaavio, joka sisältää paikallamakuun, seuruuta, jäävät liikkeet, luoksetulon, esteiden ylitykset ja noudot.

Palveluskoiralajeista erityisesti jälkilajit ovat rhodesiankoiralle hyvin sopivia harrastuksia. Metsäjäljessä koira jäljestää sananmukaisesti metsässä ja ilmaisee ohjaajalle jäljellä olevat jälkiesineinä toimivat kepit. IFH eli erikoisjälki, joka tunnetaan myös peltojälkenä, on peltomaastoon tehty jälki. Pellollakin pohja vaihtelee niitystä multapohjaan. Erikoisjäljen esineet vaihtelevat materiaaliltaan, ja esineiden ilmaisemisen tavasta ollaan tarkempia kuin metsäjäljellä. Koira voi ilmaista esineet menemällä maahan, istumalla tai seisomalla, niin että esine on koiran etujalkojen välissä tai edessä. Ilmaisun on tapahduttava suoraan jäljestyssuunnassa. Koira voi ilmaista esineen myös ottamalla sen suuhunsa, jolloin koira jää seisomaan, istumaan tai tuo sen ohjaajalleen. Erikoisjälki on itsessään tarkka suoritus, jota tuomari seuraa mukana kulkemalla. IFH-koe ei kansainvälisenä lajina sisällä esineruutua tai tottelevaisuusosuutta, vaan ainoastaan jälkiosuuden.

Tottelevaisuus

Suurin osa palveluskoiralajeista sisältää tottelevaisuusosuuden eli PK-tottiksen. Tottelevaisuusosuus on rhodesiankoiralle palveluskoiralajien osioista varmasti vaikein. PK-tottelevaisuus vaatii koiralta kykyä pitkäkestoiseen, intensiiviseen ja vietikkääseen suoritukseen. PK-tottiksessa koiran tulee toteuttaa liikkeet halukkaasti ja voimakkaasti. Hyvä suoritus edellyttää koiralta vahvaa motivaatiota ja halua työskennellä. Rhodesiankoiran kanssa näyttävän suorituksen aikaansaaminen vaatii taitavaa ja kekseliästä kouluttajaa. Rhodesiankoirat eivät usein ole kovinkaan toistonkestäviä ja tarpeeksi vahvan motivaation ylläpitäminen on haastavaa. Vuonna 2024 PK-tottista uudistettiin ja tottelevaisuusosio jaettiin kahteen luokkaan: A-tottelevaisuuteen ja B-tottelevaisuuteen. A-tottis on perinteinen tottelevaisuusosuus laukauksineen, metrin hypyllä, jyrkällä A-esteellä ja painavilla noutokapuloilla. B-tottelevaisuudessa on enemmän seuraamista, sillä seuraaminen tehdään myös kytkettynä. B-tottis sopii myös paukkuaroille koirille ja koirille, joille fyysisesti vaativat esteet eivät syystä tai toisesta sovellu.

Hakukoe

Hakukokeessa koira etsii ihmisiä ilmavainuisesti. Koira etenee hakuradalla ohjaajansa ohjaamana niin sanotusti pistottamalla. Tämä tarkoittaa sitä, että koira etenee itsevarmasti osoitettuun suuntaan 50:en metrin syvyyteen tehden kierroksen, eli nk. laatikon. Rhodesiankoiran vahvuutena PK-haussa on tarkka nenä. Haasteena rhodesiankoiran kanssa voi olla pistottaminen ja motivaation ylläpitäminen itseään toistavassa tehtävässä. Myös ilmaisussa on useimmiten enemmän työstettävää verrattuna perinteisiin palveluskoirarotuihin.

Ilmaisuna palveluskoirakokeissa on hyväksytty joko haukkuilmaisu tai rullailmaisu. Haukkumalla ilmaiseva koira alkaa haukkua löydettyään piilossa olevan ihmisen eli maalimiehen. Koiran on jatkettava ilmaisua, kunnes ohjaaja ja tuomari saapuvat paikalle ja ohjaaja ottaa koiran hallintaan. Haukkuilmaisu ei välttämättä ole mielekäs ilmaisumuoto ei-vokaaliselle koiralle, joka ei erityisesti pidä haukkumisesta. Ilmaisun opettaminen on tällöin haastavaa ja riittävän keston saaminen ilmaisuun vaatii työtä. Lisäksi haukkuilmaisu vaatii koiralta itsevarmuutta haukkua vierasta ihmistä pitkäkestoisesti ja kaukana ohjaajasta. Rullailmaisussa koira ilmaisee löytyneen maalimiehen poimimalla kaulassa roikkuvan rullan suuhunsa ja palaamalla ohjaajansa luokse. Ohjaaja hyväksyy koiran ilmaisun, kytkee koiran ja lähettää koiran ns. näytölle. Näytölle lähteminen tarkoittaa sitä, että koira palaa aiemmin löytämänsä maalimiehen luokse näyttääkseen ohjaajalle, mistä henkilö löytyy. Ohjaaja ja tuomari seuraavat koiraa. Rullailmaisussa haasteena monivaiheisen käytösketjun kouluttaminen. Rhodesiankoiralle ei ole usein luontaista kanniskella asioita suussa, joten jo alkuun pääseminen voi vaatia työtä.

Viestikoe

Viestikokeessa koira kulkee kahden ohjaajan välillä. Koiran tulee edetä maastossa itsenäisesti kilometrin pituinen matka pisteestä A pisteeseen B, lisäksi koiran tulee jäljestää toinen ohjaajansa. Juostavan matkan pituus riippuu luokasta. Viesti koemuotona edellyttää koiralta hyvää motivaatiota ja kykyä jättää ympäristön häiriöt huomiotta. Kovin riistaviettiselle koiralle laji voi olla haastava. Etsintäkokeen maasto-osuus koostuu henkilöhausta, jäljestä, pudotetun esineen noudosta ja tarkkuusetsinnästä. Etsintäkoe edellyttää koiralta kestävyyttä ja toimintakykyä.

Kansainväliset lajit

Kansainvälisistä koemuodoista suojelulajit eivät pääsääntöisesti ole rhodesiankoiralle soveltuvia lajeja. Vuonna 2026 kansainväliset palveluskoirakokeet täydentyivät kestävyyskokeella, esine-etsintäkokeella ja IBGH-kokeella, jolloin jo mainitun IFH-kokeen lisäksi kansainvälisiin lajeihin saadaan enemmän ei-suojelulajeja.

Pelastuskoiralajit (PEKO)

Pelastuskoiralajeja voi harjoittaa sekä Suomen Palveluskoiraliiton että Suomen Pelastuskoiraliiton alla. Pelastuskoiralajien ja pelastuskoiratoiminnan perimmäisenä ajatuksena on kouluttaa koiria hyötykäyttöön viranomaisten avuksi. Palveluskoiraliiton alla kilpaillessa voi ansaita koulutustunnuksia pelastuskoirien hausta, jäljestä, rauniokokeista, laviinietsinnästä ja mantrailing-kokeesta. Palveluskoiraliiton alla pelastuskoirakokeet jakautuvat kansalliseen eli PEKO-T-kokeeseen, rauniokokeeseen ja kansainvälisiin eli IPO-R-kokeisiin. Kansallinen pelastuskoirakoe koostuu hallittavuus-, jälki- ja henkilöetsintäosuudesta. Rauniokokeeseen kuuluvat tottelevaisuus-, ketteryys- sekä raunioetsintäosuudet. IPO-R-kokeisiin kuuluvat tottelevaisuus-ketteryysosuus ja jokin seuraavista lajeista: jälki, haku, raunio. Vuonna 2026 kansainväliset lajit päivittyivät laviinietsinnällä ja mantrailing-kokeella. Pelastuskoirakokeissa kilpaileminen on mahdollista rodusta tai roduttomuudesta riippumatta. Kilpaileminen Palveluskoiraliiton pelastuskoirakokeissa edellyttää BH-kokeen hyväksyttyä suorittamista.

PEKO-T:n hallittavuusosuus käsittää kolme osa-aluetta: hallittu liikkuminen, paikallaolo häiriön alaisena ja hallittu irtaantuminen. IPO-R-kokeen tottelevaisuuden ja ketteryyden liikkeisiin kuuluvat ilmoittautuminen (sis. sosiaalinen käyttäytyminen), seuraaminen, jäävät liikkeet, paikallaolo häiriön alaisena, asennonvaihdot pöydällä, koiran kantaminen ja luovutus, nouto, kauko-ohjaus ja ketteryysesteiden suorittaminen. Jälkiosuudessa koira jäljestää ihmisen tallaamaa jälkeä ja ilmaisee itsenäisesti jäljellä olevat esineet sekä jäljen päässä olevan jäljentekijän. Henkilöetsintäosuudessa koira etsii alueelle piiloutuneita ihmisiä eli maalimiehiä. Koira kertoo löytämistään henkilöistä ohjaajalleen niin sanotusti ilmaisemalla. Rauniokokeessa koira etsii raunioradalle piiloutuneita ihmisiä. Rauniorata on harjoitteluun tehty alue, joka simuloi sortuma-aluetta. Laviinietsinnässä etsitään lumeen hautautuneita ihmisiä. Mantrailing-kokeessa koira jäljestää ihmistä tunnistehajun perusteella.

Palveluskoiraliiton alaisissa hakukokeissa hyväksytyt ilmaisumuodot ovat rullailmaisu ja haukkuilmaisu. Haukkumalla ilmaiseva koira alkaa haukkua löydettyään piilossa olevan ihmisen eli maalimiehen. Koiran on jatkettava ilmaisua, kunnes ohjaaja ja tuomari saapuvat paikalle ja ohjaaja ottaa koiran hallintaan. Haukkuilmaisu ei välttämättä ole mielekäs ilmaisumuoto ei-vokaaliselle koiralle, joka ei erityisesti pidä haukkumisesta. Ilmaisun opettaminen on tällöin haastavaa ja riittävän keston saaminen ilmaisuun vaatii työtä. Lisäksi haukkuilmaisu vaatii koiralta itsevarmuutta haukkua vierasta ihmistä pitkäkestoisesti ja kaukana ohjaajasta. Rullailmaisussa koira ilmaisee löytyneen maalimiehen poimimalla kaulassa roikkuvan rullan suuhunsa ja palaamalla ohjaajansa luokse. Ohjaaja hyväksyy koiran ilmaisun ja lähettää koiran ns. näytölle. Näytölle lähteminen tarkoittaa sitä, että koira palaa aiemmin löytämänsä maalimiehen luokse näyttääkseen ohjaajalle, mistä henkilö löytyy. Ohjaaja ja tuomari seuraavat koiraa. Rullailmaisussa haasteena monivaiheisen käytösketjun kouluttaminen. Rhodesiankoiralle ei ole usein luontaista kanniskella asioita suussa, joten jo alkuun pääseminen voi vaatia työtä.

Pelastuskoiraliiton alaisissa yhdistyksissä treenataan kohti tositilanteita. Pelastuskoiraliiton alla järjestetään kokeita raunioilla, haussa ja jäljellä. Kokeet jaetaan vaatimustason mukaan perus- ja loppukokeeseen. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun hälytyskelpoisuus edellyttää koirakolta maastossa yhden lajin (haku tai jälki) loppukokeen sekä toisesta lajista vähintään peruskokeen suorittamista tai vaihtoehtoisesti Palveluskoiraliiton alaisen PEKO-T –kokeen sekä Pelastuskoirakon käyttöönottotarkastuksen (VIRTA). Väestönsuojelusijoituskelpoisuuden voi saavuttaa suorittamalla raunioperuskokeen. Hälytysryhmässä olevien koirakoiden tulee ylläpitää hälytysvalmiutta pitämällä kokeet voimassa. Suoritetut kokeet ovat voimassa kaksi vuotta. Toisesta lajista on suoritettava taidontarkastuskoe ja toisesta vähintään peruskoe. Pelastuskoiraliiton alla ja tositoimissa henkilöetsinnässä ilmaisumuodoksi hyväksytään myös kertova ilmaisu. Kertovassa ilmaisussa koira kertoo ohjaajalleen löydöstään jollakin luotettavalla ja tunnistettavalla tavalla. Kertovan ilmaisun tapoja ovat esimerkiksi ohjaajalle haukkuminen, ohjaajaa vasten hyppääminen tai ohjaajan eteen istuminen. Kertovaa ilmaisua ei ole tarkemmin rajattu, kunhan ilmaisumuoto on turvallinen ja luotettava. Henkilöetsintää tehdään myös taajamassa, lumessa ja rakennuksissa. Pelastuskoirapuolella jäljestettäessä jälkiesineiden ilmaisussa toivottavaa olisi, että koira ilmaisee esineet koskematta esineeseen. Kontaktiton ilmaisu on turvallisinta koiralle, sillä tositilanteessa jäljellä olevat esineet voivat olla koiralle vaarallisia. Muutoin jälkiesineidenkin ilmaisutapa on hyvin vapaa.

Pelastuskoiralajit vaativat koiran lisäksi myös ohjaajalta kouluttautumista ja taitoja. Vapaaehtoiseen pelastuspalveluun kuuluvan ohjaajan on hallittava mm. ensiaputaidot, suunnistus, etsintäsuunnitelman tekeminen ja kriisinhallintataidot. Pelastuskoiralajit ovat sekä ohjaajalle että koiralle vaativa mutta antoisa sekä yhteiskuntaa hyödyttävä harrastus. Pelastuskoiratoimintaa tehdään vapaaehtoistyönä, mutta pelastuskoirakoiden apu viranomaisten tukena on korvaamatonta. Pelastuskoiralajit, ja erityisesti pelastuskoiratoiminta tositoimissa, vaativat koiralta tasapainoista luonnetta, paineensietokykyä sekä yhteiskuntakelpoisuutta. Koiran tulee kyetä pitkäjänteiseen ja luotettavaan työskentelyyn sekä sietää vaikeatkin tilanteet.